Itsesäätöisessä oppimisessa oppimisen keskiössä on oppilas itse. Oppimisen kognitiivinen säätely strategioineen ja metakognitiivisine tietoineen ja taitoineen ovat itsesäätöisen oppimisen teorian keskeisiä sisältöjä. Kognitiivinen säätely on tiedon prosessointiin liittyvien kognitiivisten strategioiden suuntaamista, tiedostamista ja soveltamista oppimisprosessin eri vaiheissa. Tiedon prosessoinnin strategiat voidaan jakaa oppimis- ja tehtävästrategioihin. Oppimisstrategiat tähtäävät opiskeltavan asian syvälliseen ymmärtämiseen kun taas tehtävästrategiaa luonnehtii annetun tehtävän ulkoinen suorittaminen. (http://www.slideshare.net/LEToulu/jonnan-luento-2-2197501)

Opintokokonaisuutemme päämääränä on nimenomaan oppilaan rohkaiseminen oppimisstrategiseen oppimisprosessiin. Tärkeää on innostuksen sytyttäminen ja mielekäs osallistaminen sopivalla vastuunannolla. Kun oppilaassa herää ymmärrys omiin mahdollisuuksiin toimijana toimittajatiimissä ja hän hahmottaa tehtävänannon mielenkiintoisena ja omaa elämää koskettavana, oppimisen strategiaksi valikoituu luontevasti syvällisen ja kokemuksellisen oppimisen strategia. Opintokokonaisuudessamme tätä tukee mm. vastuutehtävien jako tiimeissä kunkin jäsenen osaamisen ja kiinnostuksen mukaisesti sekä tutkittavan uutisaihepiirin valinta oppilaiden omien mielenkiinnon kohteiden perusteella.

Metakognitiiviset tiedot itsestä oppijana, tehtävästä sekä tiedon prosessoinnin strategiasta ovat keskeistä itsesäätöisessä oppimisessa. Suunnittelu ennen työskentelyn aloitusta, monitorointi ja kontrollointi työskentelyn aikana sekä arviointi työskentelyn jälkeen ovat niitä ajattelun välineitä, joilla metakognitiivisia tietoja tuotetaan. Näitä oppimisen prosessiin sisältyviä ajattelun vaiheita tulee korostaa opintokokonaisuudessammekin. Pelkkä uutisten haku, niiden lukeminen ja edelleen välittäminen ei siis riitä. Opettajan tulee ohjata ja rohkaista oppilaita pohtimaan ja arvioimaan ajatteluaan koko oppimisjakson ajan. Mitä, kuka, miksi, milloin -kysymykset ovat olennaisia. Ennen työskentelyn aloittamista asetetaan tavoitteet opintokokonaisuudelle, minkä jälkeen suunnitellaan toimintaa ja työskentelystrategioita. Pitkin matkaa pohditaan tavoitteiden, toiminnan ja tulosten suhteita ja mietitään, onko tarpeen suunnata toimintaa uudella tavalla. Lopuksi arvioidaan sitä, mitä on opittu ja millä tavalla. Olisiko jotain voitu tehdä toisin? Ja toisaalta tärkeänä osana sen pohtiminen, mikä onnistui ja miksi.

Itsesäätöisen oppimisen teorian huomioiminen voisi opintokokonaisuudessa järjestyä parhaiten muutaman opettajajohtoisen keskustelun avulla sekä vaikkapa sosiaalisessa mediassa muodostetun ryhmän sisällä tehdyn henkilökohtaisen reflektoinnin myötä. Kun toimittajatiimien jäsenillä on älypuhelimet, on sosiaaliseen median käyttö helppoa ja nopeaa. Voitaisiin sopia, että opintokokonaisuuden toteutuksen jokaisen päivän päätteeksi kukin oppilas kirjaisi ajatuksensa, metakognitiivisen pohdintansa, verkossa olevan ryhmän lokeroon talteen. Osa tekstistä voisi olla pelkästään oppilaan itsensä ja opettajan luettavissa, osa taas yhteisellä "seinällä". Tällä keinoin oma toiminta tulisi tiedostetuksi ja sitä kautta mahdolliseksi kehittää.